artikkelit
sillä korvalla:
Voxativ-laajakaistaelementit
Julkaistu:
Hifimaailma 1/2013
Münchenin messuillahan hänellä on ollut
tapana istuksia pitempiäkin ajanjaksoja Ines Adlerin
hallinnoimassa tilassa, Voxativin kahta kaiutinmallia
vuorotellen kuunnellen. Toki pitää
muistaa, että tämän kirjoittanut hahmo on jo vuosikausia kulkenut vähintään toinen jalka laajakaistamaailmassa ihan henkilökohtaisellakin tasolla.
Ines Adler. Kyllä, aiemmassa elämässään Mercedes
Benz -yhtiön dieselmoottorien tuotekehittelyosastolla
työskennellyt naisihminen oli ja on vannoutunut au-. Itse asiassa, erilaisiin koteloviritelmin varustettua laajakaistaisuutta tuli tut-
kailtua viikkojen ajan. Kun nyt tuli tilaisuus uudistaa tuttavuus kiinnostaviin kapineisiin kotikuuntelun muodossa, muistijäljen myönteisyyden merkeissä siihen tarttui enemmittä pähkäilyittä. Ampeggio ja Ampeggio Due,
yhteistyössä pianovalmistamo Schimmelin kanssa
työstetyt torvikaiuttimet lukeutuvat ainakin yhden
suomalaisen alan toimijan ehdottomiin mielitoistimiin. Pitihän koko maahan saatettu
Voxativ-mallisto käydä läpi, tapaus kerrallaan, kun
kerran oli saanut pään auki.
No, aivan ensimmäistä kertaa ei journalisti ollut Voxativ-asialla. sillä korvalla
kuka
Jaakko
Eräpuu on
maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti
arvostava äänentoiston rautainen
ammattilainen, yli
neljännesvuosisadan kokemuksella.
Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa
aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut
audiokonkari poimii
kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita.
64
Voxativ AC-1.5, AC-3.0X ja AC-Xp -laajakaistaelementit
Teksti: Jaakko Eräpuu Kuvat: Jaakko Eräpuu ja valmistaja
Koherenssi
kunniaan
Saksalainen kaiutinelementtien
valmistaja Voxativ on erikoistunut
laajakaistoihin. Todennäköisesti samaan statukseen yltää tänä
vuonna lanseerattava uutuuskaiutin ?. Kokeilimme kolmea
eri Voxativ-elementtiä kolmessa eri
kotelossa ja löysimme soinnillisen
substanssin ja sukulaisuuden lisäksi
myös hintalapun kanssa korreloivia
erityispiirteitä.
Muutaman kuukauden takaisten hifimessujen äänenlaadullista parhautta tarjonneet Voxativ-muunnelmat sinkoutuivat kertaheitolla laajakaistaisten kaiuttimien eliittiin
Sortimenttiin kuuluvat putkitoimiset integroitu, etunen ja
monopääte. Tehonkestoa AC-Xp:stä
löytyy 50 wattia. Vaihteluväli on 10?16 ohmia. No, elementtien parihintahan lähentelee kolmen kymppitonnin haamurajaa, ja jos haluaa säädettävällä akkutoimisella virtalähteellä varustetun version, on valmistauduttava vajaan viiden tonnin lisäpanostukseen.
Maahantuoja hinnoitteli AC-Xp + lattiatorvi -yhdistelmän noin 45 tuhatlappusen väärtiksi, joten
taisipa sitten olla arvokkain journalistin kotona
poikennut kaiutinpari. Voxativ-malliston lippulaivan resonanssitaajuus on saatu
hilattua elementin kartiopinta-alaan nähden kunnioitettavan alas, alle 30 hertsin. Onneksi hänen musiikkimakunsa painottuu sille sektorille,
Kolmen kopla
Maahantuojan ystävällisellä myötävaikutuksella kuunteluissa vierailivat Expossa koetuista kaiuttimista sekä
malliston edullisimman pään AC-1.5-elementillä varustettu refleksiviritteinen jalustamalli että AC-3.0Xtoistimella silattu lattiamalli takatorvijohdannaisessa,
joka muistutti ei niinkään vähän Lowtherin klassista
Acoustaa. Toisaalta Ampeggio Due
-parista joutuu pulittamaan täydet 100 000 eurooppalaista.
65. Teknisiltä spekseiltään kaikki kolme
Voxativ-elementtiä mahtuvat suht tiukkaan sabluunaan. ilman
whizzer conea . legendaaristen Lowtherlaajakaistaelementtien ja niistä johdettujen AER:ien
potentiaalin, mutta jonka mielestä niiden pohjalta voisi kehitellä jotain vielä parempaa. kuten muistakin Voxativeista.
Elämää ja eheyttä
Kahdeksantuumaisella paperielementillä . sillä korvalla
diofiili, joka ymmärsi mm. Toki 1.5:n resonanssitaajuus on 57 hertsiä
siinä missä 3.0X paiskaa pöytään 17 yksikköä alemmat
lukemat, mutta molempien mallien herkkyys pyörii
99?100 dB/W:n haarukassa ja maksimi liikepoikkeamissakin on vain parin millin ero.
Impedanssin suhteen elementit ovat kuin identtiset
kolmoset. Elementtien suurimmat erot muodostuvat niiden magneettien materiaaleista ja mitoituksesta, jotka näkyvät myös hinnaston lukemista. Vastaavaan ei yltänyt edes se
magnestostaattinen ladonovipari, joka pilasi näkymät ulos kuunteluhuoneesta journalistin highendhörhöimmällä kaudella. Vaan AC-Xp:n
herkkyyslukemaksi saa justeerattua maksimissaan
täydet 108 dB/W, mikä asettaa jo sitä ajavalle vahvistimelle pientä vaadetta pohjakohinoiden suhteen. Juuri se field coil -moottorilla varustettu ja permaduria hyödyntävä epeli, jonka maahantuoja oli istuttanut työstämäänsä, valmistajan suunnittelemaan ja suosittelemaan lattiatorvikoteloon.
Maahantuojan Adlerilta saaman tiedon mukaan vastaavia kombinaatioita löytyy maailmalta noin puolisen
tusinaa. Edullisimmissa malleissa käytetään ferriittimagneetteja,
keskikastin magneettimateriaali on neodymium.
Huippumallit toimivat field coil -periaatteella, ja sen
kaikkein kalleimman yhteydessä materiaaliksi mainitaan hirmuhintava permadur.
Toki myös valmistuksessa käytettyjen muiden osien, kuten ripustusten, johdotuksen ja vaiheplugien
materiaalit ja toleranssit vaikuttavat toisto-ominaisuuksiin ja hintoihin, jotka vaihtelevat vajaasta tuhannesta liki 15 tuhanteen euroon per elementti.
Kaiutinten ja elementtien ohessa Voxativ on ottanut valmistusohjelmaansa myös vahvistimet. Joidenkin vuosien
suunnittelurupeaman tuloksena syntyi Voxativ-tuoteperhe, joka on tänään liki kymmenen elementin ja kolmen huippuluokan kaiuttimen kokoinen.
Kaikki Voxativ-elementit ovat kahdeksantuumaisia
ja kaksikartioisia. Niiden sisäisenä johdotuksena käytetään
kuulemma suomalaisen maahantuojan toimittamaa
kaapelia.
Mutta asiaan. 3.0X on muuten Voxativin Ampeggio-kaiutinta varten suunniteltu erikoisversio, jonka kartion
ripustuksessa on käytetty nahkaa.
Se kolmas koeponnistettu olikin sitten sokeri pohjalla -tyyppinen finaalin välikappale, Voxativ-malliston
lippulaiva AC-Xp. varustetuilla Shindo Lafite -field coil
-laajakaistoilla resonanssikotelossa elämäänsä jo vuosia sulostuttanut journalisti ei ole koskaan joutunut
kyseenalaistamaan yhden elementin ratkaisun mielekkyyttä, vaikka toki laajakaistojen teoreettiset ja osin
koetutkin vajavaisuudet ovat käyneet selviksi. Eli niiden toiston ulottamiseksi luvattuun 20 kilohertsiin käytössä on niinkutsuttu
whizzer cone
Iski nimittäin
halu suorittaa pientä arvotusta sen suhteen, kuka se
onkaan SE pianisti Beethovenin sonaattien tulkkina.
Hyllystä löytyvät herrat Gilels ja Schiff, vaiko sitten
viimeksi saapunut Mr. Varsinkin sellaisten äänitteiden parissa, joilla peltiä on annosteltu
oikein isän kädellä. ihan pahinta ördäystä kuitenkaan. Sellaisen
myötä elämänsä tärvelevä tuskin pitää jonkun Jeff
Beckin tai Michael Landaun kaltaisia kitarakunkkuja
rockina ollenkaan, mikä heille suotakoon.
Anyway, AC-1.5-elementtejä julkisivullaan kantavat
refleksitoimiset jalustakaiuttimet osoittautuivat takatorveloisia rockystävällisimmiksi. Eheyttä, eloisuutta, käsinkosketeltavuutta ja läpi musiikillisen kudoksen
ulottuvaa selkeyttä ihastellessa aavistuksenomainen
soinnillinen kuivakkuus oli jäädä lähes huomaamatta.
Mutta kun bändi laittoi vähän isompaa silmään, alkoi
jopa arvostaa basson kvalitatiivisia ominaisuuksia, jotka eivät jääneet määrällisten asioiden (lue: koteloperäisen hötön) varjoon.
Tietty ylimitoitetun alapään tuntu, johon useimmat meistä on totutettu, ei toteutunut myöskään
niillä sooloflyygeliäänitteillä, joita tuli pyöriteltyä
ihan siitä ilosta, että oli kerrankin tuvassa toistin,
joka tunnisti Steinwayn Steinwayksi eikä yrittänyt
tarjota vastaukseksi Bösendorferia. Silverman. Ja räväkämpää rytinää vartenhan on keksitty vaihtoehtoisia tuuttaimia, jollaiset somistavat myös journalistin kuuntelutilaa 15-tuumaisineen & satojen litrojen tilavuuksineen.
Ensimmäisenä tulille laitettu AC-3.0X/takatorvi/
massiivihaapa-kombinaatio aiheutti lievän kulttuurishokin Lafiten kanssa eläneelle: laajakaistoista tulee
diskanttia! Ja paljon. Maltilla annostellut peltiesineiden kilahdukset
soivat puhtaasti ja kirkkaasti. Näin ainakin noin 24 neliön puurakenteisessa, 3 m korkeassa huoneessa, johon kyllä mahtuisi
isompikin annos alapäätä.
Sähköllä silattu, studioperäinen instrumentaaliAOR soi ihan mukavasti, vaikka matalimmat murinat
Jimmy Haslipin viisikielisestä jäävätkin kuulumattomiin. Näin siis ennen kuin kuuntelija
muisti Voxativin suosituksen noin 18 asteen ohisuuntauksesta.
Johan asettui, kun kaiuttimet käänsi niin, että niiden naamataulujen kautta vedetyt linjat kohtasivat vähän kuuntelupaikan edessä. Kuis niin. Eipä tullut asiasta
selvää, kukin tavallaan parhautta, mutta se kyllä ilmeni, että ei jäänyt levysarjojen anti tarkoin välittymättä Voxativien päästäessä musiikkia ja tuotannollisia valintoja läpi.
jonka parissa laajakaistojen edut selättävät puutteet
reilulla marginaalilla. Vaan moisen kai kuuluukin tuntua hampaiden paikoissa. Moni tie päältä kaunis?. Esimerkkinä tästä vaikka John
66
Rock vai roll?
Takatorvikotelossa sijaitseva laajakaista, vaikkakin
niinkin kokonaisvaltaisesti ja sävykkäästi akustista musiikkia tarjoileva AC-3.0, ei ehkä ole eniten kotonaan
rockiksi luokiteltavan räimeen parissa, jollaista arvonsa
tunteva journalistikin ajoittain huoneessaan huudattaa.
No ei nyt sentään . Kuin
myös sitä verhoutumatonta läsnäolon tuntua, jota on
vaikea saavuttaa jakamalla kaiuttimen toistokaista
ohuisiin siivuihin. Pertti Kurikan Nimipäiviä lukuun
ottamatta . Näillä haminoilla balanssi
tuntui olevan parhaimmillaan, mutta vielä jäi pientä
pohdittavaa yläpään määrän suhteen. No kun
niissä on vähän enemmän sitä ylempää bassoa, jonka
myötä potku on pontevampi ja balanssi ripauksen rouheampi. Etteivät vaan kitaristilegendan seitsenkymmpiset kuuloelimet olisi sanelleet tuotannolliset valinnat tällaisiksi.
Kun lopetti fuusiojazzin kanssa vehtailun ja laittoi
soimaan loppuvuoden 2012 helmen, trumpetisti Ibrahim Maaloufin viisikymmenlukuiselta soundaavan Miles-johdannaisen otsikolla Wind (Mi?ster), alkoivat laajakaistan edut nousta pintaan. Mukana on toki myös
laajakaistojen bravuureita, rytmisen sykkeen pidäkkeettömyyttä ja ajoituksen oikea-aikaisuutta. sillä korvalla
Voxativ AC-1.5, AC-3.0X ja AC-Xp -laajakaistaelementit
McLaughlinin viimeisin, Now Here This (Abstract Logix), jolla intialaisrumpali Ranjit Barot piiskaa metallia
liki tauotta ja täysillä
piirteitä omaava kapine,
journalisti laskeutuu jalustaltaan kansan pariin ja tomutta ei sekään nyt ihan suoraan hehkutettujen trioteaa, että noita parempia luonnehdintoja Voxativ ACdien täyteläisyyteen taivu.
Xp:n ja kahden sen edullisemman lajitoverin välisistä
Pystyn hyvin kuvittelemaan, millaisiin sfääreihin
eroista on vaikea löytää.
Voxativeilla yltää, kun niiden kumppaniksi valjastaa
AC-Xp pariutui Bakoon-integroidun kanssa Audio
45-, 2A3- tai 300B -vetoisen vahvaimen. Elementtien
Teknen kaapelien välityksellä hienosti, mutta täytyy
herkkyyslukemathan eivät noiden puskemia watteja
myöntää, että maahantuojan kaiutinten kylkiäisiksi
enempää edellytä.
tälläämät Corfacit toimivat vielä paremmin. Näin esimerkikHinta:
2 400 ?/pari (kokeillussa kotelossa 4 500 ?/pari)
si pianisti Bobo Stensonin tuorein, Indicum, aukeaa
Paino:
4 kg/kpl
viimeistä piirtoa myöten hallituksi kolminaisuudeksi,
Herkkyys:
99 dB/1 W/m
Impedanssi:
10?4 ohmia
jonka sisältämän intensiteetin voi aistia myös iholMagneetti: ferriitti
laan. Ja päinvastoin.
Muistuttaisin kuitenkin, että kaikki
yllä oleva hymistys Voxativien erinomaiEnemmän kaikkea
suudesta perustuu niiden kykyyn tehdä
Hifiä harrastavat käyttävät usein ilmaisua
yhteistyötä puolijohdevahvistimen kanssa.
Ines Adler,
?joka suhteessa vähän enemmän?, kun kapiMolemmat putkivahvistimeni sattuivat oleVoxativin sielu.
ne vaihtuu toiseen. Hänen mielestään AC-Xp lattiaan päin puhaltavassa torvikonstruktiossaan omaa maailmanluokan toistimen ominaisuuksia, mutta myös sellaista armottomuutta, joka on
Voxativ AC-1.5, AC-3.0X ja AC-Xp -laajakaistaelementit
info
siinä ja siinä ettei ole niin ja näin.
ECM-tyyppisen jazzestetiikan viitekehyksessä VoVoxativ AC-1.5
xativ-lippulaiva seilaa kuin kotonaan. Toki trion haltuun otVoxativ AC-3.0X
5 900 ?/pari (kokeillussa kotelossa 12 000 ?/pari)
taman soittotilan akustinen olemuskin valottuu, mut- Hinta:
Paino:
4,8 kg/kpl
ta ei niin teräväpiirtoisena, että musiikkiin keskittyHerkkyys:
100 dB/1 W/m
Impedanssi:
10?16 ohmia
minen häiriintyisi.
Magneetti: neodymium
Okei, ettei menisi aivan mainoksen puolelle, AC-Xp
on 1.5:n ja 3.0X:n tavoin hieman valikoiva äänitepoVoxativ AC-Xp
Hinta:
28 000 ?/pari (kokeillussa kotelossa 45 000 ?/pari)
liittisesti. Miksi poimia parhautta,
jos hyllystä löytyvä musiikkimateriaali
on tarkoitettu vaatimattomalla kalustolla toistettavaksi. Eli suomeksi: kuulemieni Voxativien
Herkkyys:
108 dB/1 W/m max
soinnilliset erityispiirteet viittaavat minimimikitykImpedanssi:
10?16 ohmia
Magneetti:
field coil/permadur
sellä tallennetun akustisuuden suuntaan.
Modernin studiotekniikan höystämä moniraitaLisätietoja:
A+Audio Oy/Pekka Laxell, 044 731 9221, www.voxativ.com
kompressiohuttu välittyy toki sekin, jopa kiusallisen. Nyt
tön ja jopa ?putkosmaisia. Ne kun
tasoittelivat hieman kuumaa yläpäätä hukkaamatta
silti soundin selektiivisyyttä.
Soittelin noin metrin korkuisilla ja 30 cm syvillä lattiatorvilla vertailumielessä samoja äänitteitä kuin niiden aiemmin poikenneilla sukulaisillakin, ja kyllä: musiikki kuin musiikki soi kuulijan edessä erinomaisen
epäkaiutinmaisella energisyydellä. Niin olemattoman ohut on se paljonpuhuttu verho musiikin ja kuulijan välissä. Lattarisävyjä ja klezmeriä jazziin imeyttävä Steve Bernsteinin
Diaspora Soul (Tzadik) on toki kuulostanut mainiolta
aiemminkin, mutta enpä tiennytkään, että sen messinkisesti hörähtelevän torvisektion takana mellastava
komppi pätkii rytmiä niin svengaaviksi sykinnöiksi.
Tätä kuulosteli myös paikalla piipahtanut tarkkakorvainen harrastajatoveri, jonka laajakaistareferenssinä toimivat japanilaiset Feastrexit. Ba?löysin levyiltäni asioita, joita en tiennyt siellä olevan- koon SCA 7511 Mk3 on trankkupeliksi aivan pistämäkaan. Haltioitunut huudahdus
maan Vox-sessioiden aikoihin pajalla. sillä korvalla
Tuosta laajakaistojen ajoitustenvälityskyvystä vielä sen verran, että siinä olisi
ns. flättäreille tutustumisen paikka.
Kyllä toistuu bassarien naku-naku
kuin kellotettuna, eikä jää basistien
rytminen sanoma brittipömpelien jakosuotimiin kaikumaan.
tarkasti, mutta on itse kunkin tykönään
päätettävissä, onko hifistisessä masokismissa mieltä. Voisi melkein sanoa, että mitä vähemmän,
Paino:
12 kg/kpl
sitä enemmän. Kaikki aiemmin mainitut luonnehdinnat laajakaistaisuuden siunauksellisuudesta osoittautuivat helposti todennettaviksi. Aivan
hillitön koherenssi, drive ja reagointiherkkyys. kuuluu myös alan viljellyimpiin fraaseihin